Historiaa:
Imatra
Epävirallisesti Imatran Reservinaliupseerit olisivat voineet juhlia jo viisikymmenvuotisjuhliaan tammikuussa 1987, sillä Tainionkosken Reservialiupseerikerho oli perustettu 21.1.1937. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana oli Lauri Rahikainen ja puuhamiehinä myös sittemmin Imatran yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi nimitetty Jussi Inkinen, joka toimi myös piirimme puheenjohtajana ja oli yksi perustavan kokouksen osanottajista. Tainionkosken Reservialiupseerikerhon viimeisenä puheenjohtajana oli Jouko Hynninen, joka oli mukana aktiivisesti koko Tainionkosken kerhon toimiajan. Kaikki mainitut edesmenneet jäsenet olivat mukana viimeisiin elinpäiviinsä saakka.
Tainionkosken Reservialiupseerikerho toimi ripeästi aina jatkosodan alkuun saakka ja sen toiminta oli pääpiirteittäin samanlaista kuin nykyinenkin toimintasuunnitelma edellyttää. Ajan tapaan sen ohjelmaan liittyivät erittäin tärkeinä soti-lasaiheiset oppitunnit.
Erityisesti ampumaurheilu oli korkeatasoista. Jouko ja Onni Hynninen puolustivat kerhon kunniaa ampumaradoilla. Onni Hynninenhän oli suurmestariluokan ampuja ja Jouko mestariluokan miehiä.
Imatran Reserviupseerien ja -aliupseerien yhteisesti järjestämissä Valtionhotellin itsenäisyyspäivän juhlatanssiaisissa taotaan aina rengas itsenäisyyden ketjuun. Kuvan takojina ovat Finn-Stroin edustajat vasemmalta Timo Ruoppa ja Markku Markkola. Ketjun päätä pitelee Tapio Hanhinen ja Jorma Seppälä. Takojiksi kutsutaan jonkin yrityksen tai yhteisön edustajat.
Yhdeksän kerhotoiminnan kannalta hiljaisen sotia seuranneen vuoden jälkeen alettiin perustaa reservinaliupseerien yhdistyksiä eri puolille. Näissä merkeissä ryhdyttiin herättele-mään henkiin Tainionkosken Reservialiupseerikerhoa, joka edelleen oli rekisterissä. Tässä vaiheessa lähetettiin Reservin Aliupseerien Liittoon sääntömuutosehdotus. Liiton toiminnanjohtaja Gunnar Lehti kuitenkin esitti, että vanha yhdistys lakkautettaisiin ja tilalle perustettaisiin uusi koko Imatraa ja sen ympäristön aluetta varten.
ImRau -55
Uuden yhdistyksen perustava kokous pidettiin Tainionkosken Työnjohtajakerholla 15.5.1955. Kokouksessa oli mukana koko järjestön maestro Gunnar Lehti.
Kaikkinainen toiminta oli vilkasta. Maanpuolustustahtoinen joukko tunsi jälleen kokoontuneensa yhteisen harrastuksen pariin.
Talkoohenki oli tallella. Majaa Ruokolahden Savilahdelle aloitettiin rakentaa jo v. 1958 hankkimalla Harakan sahan alueelta vanha lautarakenteinen rakennus. Se hajotettiin ja kuljetettiin nykyiselle paikalle. Jussi Inkinen ja kumppanit keräsivät varoja ja tarvikkeita. Jäsenlainaa saatiin ja tuskin kukaan sitä on takaisin vaatinut. Majan valmistuttua se oli vilkkaassa käytössä, koska useimmille se oli kesäpaikka. Vuosien mittaan jäsenet ovat hankkineet omat huvilansa ja käyttö oli välillä varsin vähäistä, mutta viime vuosina se on ollut taas todella vilkasta, sillä kävijämäärä on kesäisin pyörinyt tuhannen yläpuolella.Aikanaan yhdistys oli piirin suurin, vuonna 1965 siihen kuului 420 jäsentä, mutta sen jälkeen on muuttoliike osaltaan pienentänyt jäsenmäärää rajusti. Yhdistyksen kunniajäseniä jo edellä mainitun kunniapuheenjohtaja Jussi Inkisen lisäksi ovat olleet Lauri Rahikainen ja Lauri Jantunen, joka vielä osallistuu kokouksiin.
Ketään yhdistyksen toimihenkilöä tai yksittäistä jäsentä unohtamatta on näin lyhyen historiikkiotoksen puitteissa tyydyttävä vain muutamiin nimiin.
Uudelleen perustetun yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Arvo Pääkkönen ja hänen jälkeensä ovat toimineet puheenjohtajina eripituisia aikoja ja useampaan kertaankin Lauri Jantunen, Veikko Miettinen, Toivo Seppälä, Hugo Holmberg, Kaarlo Elomäki, Seppo Salo, Seppo Tiippana, Mikko Ruusunen, Jorma Seppälä ja nyt Martti Sairanen juuri kolmannen puheenjohta-juusrupeamansa aloittaneena.
Sihteereinä ovat olleet Aulis Tuulio, Heikki Reinikainen, Pentti Pitkänen, Seppo Salo, Seppo Tiippana, Juha Pusenius, Seppo Peltola, Antti Matikkala ja Mikko Ruusunen sekä nykyinen Martti Velling.
Pitkän päivätyön tekijöitä ovat olleet eri tehtävissä muuten työskennelleet jäsenet Matti Lähdelehto, Urho Parikka, Leo Mattila, Kaarlo Saanivaara, Rauno Mäntylä, Veli Kuosmanen.
Urheilun tekijämiehiä on pitkä jono. Jo monet edellä mainitut ovat osallistuneet menestyksellisesti myös kilpailuihin, vaikkakin monelle heistä on langennut pääasiallisesti järjestely tehtävät. Pisimpään ehti ammuntaan osallistua Jouko Hynninen. Muita tekijämiehiä ovat olleet Eino Inkinen, Eino Ollikka, Heikki Reinikainen, Pentti Putto, Jouko Mynttinen, Veli Kuosmanen, Viljo Paajanen, Mauri ja Jorma Hanhisalo, Sulo Honkanen, Veijo Kinnunen, Paavo Rahkonen, Jorma Taskinen, Osmo Malmi, Eino Hartikainen, Voitto Jääskeläinen, Kimmo Viikki ja Jarmo Taika sekä Pentti Tuomimaa.
Ehkä vastuullisin järjestely tehtävä urheilupuolella on ollut osallistuminen toisena järjestäjänä Saimaan Jotoksen järjestelyihin ja läpiviemiseen.
Liitto on antanut myös yhdistyksen järjestettäväksi Reserviläisten valtakunnalliset hengelliset päivät, mutta niistä on kerrottu toisaalla.
Oman lipun yhdistys sai naisjaoston lahjoittamana v. 1965. Lipun suunnitteli yhdistyksen jäsen Torsti Mäkelä ja ompeli Bertta Varonen ja vihkimisen suoritti kirkkoherra Matti Ojala. Lipun mukaan tehty yhdistyksen viirin alkuperäiskappale on myös Bertta Varosen ompelema ja se on annettu Reservin Aliupseerien Liitolle.
Yhdistyksen aktiivinen naisjaosto aloitti toimintansa v. 1957 ja se on ollut koko toimintansa ajan piirin naisjaostoista aktiivisin. Se ei ole jättäytynyt pelkäksi huoltomuodostelmaksi, vaan se on ulottanut toimintansa kaikille liittomme naistoimin-nalle tarkoitetuille sektoreille.
Viimeisimpinä puheenjohtajina yhdistyksessä Martti Sairasen jälkeen ovat toimineet Rauno Mäntylä, Juha Sormunen kahdesti, Matti Kankkunen ja Erkki Luostarinen.